Suomeksi   |   Eesti   |   In English

blank





Näytteiden esikäsittely ja lähetys

Preanalyyttisiin tekijöihin kuuluu olennaisena osana verinäytteen esikäsittely ja säilytys. Vaikka näytteenottoon olisi valmistauduttu tarkoituksenmukaisesti ja näytteet olisi otettu oikein, saattaa näytteen virheellinen käsittely ja säilytys pilata näytteen ja antaa epäluotettavia tuloksia määrityksistä. Eläimestä otetut näytteet ovat biologista materiaalia, joten samat aineenvaihduntareaktiot jatkuvat myös elimistön ulkopuolella kuin elimistössäkin. Reaktiot tosin tapahtuvat hitaammin elimistön ulkopuolella. Monien tutkittavien analyyttien kohdalla pitoisuudet muuttuvat ajan kuluessa. Näytteiden oikealla käsittelyllä ja säilytyksellä pyritään säilyttämään tutkittavat komponentit sellaisina kuin ne olivat näytettä otettaessa. Myös näytteen oikea pakkaaminen ja lähetys takaavat näytteen säilymisen tutkimuskelpoisena aina määrityshetkeen asti.

Näytteiden käsittely, lähettäminen ja kuljetus ovat virheille alttiita vaiheita laboratoriotutkimusprosessissa. Nopea kuljetus ja näytteiden lyhyet säilytysajat auttavat luotettavien laboratoriotutkimustulosten saamisessa. Jokaiselle laboratoriotutkimukselle on määritelty näytemateriaali ja näytteen käsittelyohjeet, jotka löytyvät Vetlabin uudesta, vuoden 2008 laboratoriokäsikirjasta.

Verinäytteen esikäsittely ja säilytys

Verestä tehtävissä laboratoriotutkimuksissa käytetään näytemateriaalina EDTA-kokoverta, plasmaa tai seerumia. EDTA-kokoverinäyte käytetään määrityksissä sellaisenaan. Näytteenoton jälkeen EDTA-näyte tulee sekoittaa huolellisesti, jotta näyteputkessa oleva antikoagulantti sekoittuu näytteeseen hyvin estäen näin näytteen hyytymisen. Antikoagulanttia sisältävässä putkessa näytteen ja antikoagulantin suhde tulee olla vakio, joten näytettä olisi hyvä saada putkeen merkitty määrä. Liian pieni näytteen määrä suhteessa antikoagulanttiin aiheuttaa muutoksia mm. punasolumorfologiaan. Liian suuri näytemäärä puolestaan aiheuttaa näytteen hyytymisen. EDTA-näyte sekoitetaan aina huolella ennen analysointia.

Pienille näytemäärille tarkoitettujen putkien käyttö on suositeltavaa, jolloin saadaan myös pienistä eläimistä riittävä määrä verta. Jos näytteestä halutaan tehdä sivelyvalmiste, tulee näytelasit vetää mahdollisimman tuoreesta EDTA-verestä, sillä valkosolut alkavat hajota näytteessä jo tunnin kuluttua näytteenotosta. Myös suuret lämpötilanvaihtelut saattavat vaurioittaa verisoluja.

Seeruminäytteen annetaan hyytyä ja jäähtyä huoneenlämpöiseksi ennen näytteen esikäsittelyä. Jos näyte on otettu putkeen, jossa ei ole hyytymistä aktivoivaa ainetta, näytteen hyytyminen kestää vähintään 30 minuuttia. Hyytymistä nopeuttavaa ainetta sisältävän näytteen esikäsittelyä voi jatkaa noin 15 minuutin kuluttua näytteenotosta, jos kyseessä on kiireellinen näyte. Näyte voidaan ottaa myös seerumigeeliputkeen.

Seerumin erottamiseksi näyteputkia sentrifugoidaan 10 minuuttia 1000-1300G:n keskipakoisvoimaa käyttäen sentrifugin lämpötilan ollessa 18-25°C:a. Sentrifugointiajat ja kierrosnopeudet vaihtelevat näyteputkien valmistajan mukaan. Sentrifugoinnin aikana verihyytymä painuu putken pohjalle ja seerumi nousee sen pinnalle. Seerumigeeliputkessa geeli asettuu hyytymän ja seerumin väliin. Oikein otetussa ja käsitellyssä seeruminäytteessä seerumi on kirkasta eikä siinä ole verisoluja tai fibriiniä. Mikäli näyte ei ole hyytynyt kunnolla ennen sentrifugointia, vapaat punasolut, jotka eivät ole kiinnittyneet hyytymään, jäävät seerumiin. Epätäydellisesti hyytynyt seeruminäyte hemolysoituu herkästi, joten näytteen täydellinen hyytyminen on tärkeää ennen sentrifugointia. Mikäli seeruminäytteen hyytyminen on jäänyt kesken, se jatkuu erotetussa seerumissa saattaen näin aiheuttaa analysaattoreiden tukkeutumisen. Sentrifugoinnin jälkeen seerumi siirretään puhtaaseen Vetlabin lähetysputkeen, johon merkitään eläimen ja omistajan nimi sekä näytteenoton päivämäärä. Putki suljetaan tiiviisti korkilla. Mikäli näyte joudutaan pakastamaan, putkeen on hyvä jättää näytteelle laajenemisvara.

Plasmanäyte otetaan antikoagulanttia sisältävään putkeen. Plasmanäytettä varten on olemassa erilaisia antikoagulantteja sisältäviä putkia (EDTA, fluoridioksalaatti, sitraattifluoridi). Plasmanäyte tulee sekoittaa huolellisesti näytteenoton jälkeen. Putkeen ei saa muodostua hyytymiä. Plasmanäytteen kuljetuksessa ja säilytyksessä tulee huomioida samat virhelähteet kuin seeruminäytteenkin kohdalla. Plasmanäyte sentrifugoidaan huoneenlämpöisenä samoin kuin seeruminäyte. Erottunut plasma siirretään puhtaaseen putkeen, joka identifioidaan huolellisesti. Glukoosimääritystä varten näyte otetaan fluoridioksalaatti- tai sitraattifluoridiputkeen. Näyte tulee sekoittaa heti näytteenoton jälkeen huolellisesti, jonka jälkeen plasma erotetaan sentrifugoimalla mahdollisimman pian, viimeistään 15 minuutin kuluessa.

Seeruminäyte säilyy jääkaappilämpötilassa viikon useimpia serologisia tutkimuksia varten. Pakastettuna seerumi säilyy useita kuukausia määrityskelpoisena. EDTA-veri säilyy hyvänä vuorokauden, jonka jälkeen vastausten luotettavuus kärsii. Näytteiden saapuminen Vetlabiin vie joskus useamman vuorokauden, joten yli 2 vuorokautta vanhat EDTA-näytteet vastataan suuntaa antavina.

Hemolyysin vaikutus eri määrityksiin

Hemolyysi aiheuttaa monien laboratoriotutkimusten tuloksiin virheitä ja se on usein seurausta näytteenotosta tai –käsittelystä. Seerumi- ja plasmanäytteen erottaminen on hyvä tehdä mahdollisimman pian näytteen hyytymisen jälkeen, sillä näytteen pidempiaikainen seisottaminen aiheuttaa näytteen hemolysoitumisen. Hemolyysi aiheuttaa virheitä useisiin eri laboratoriotutkimustuloksiin joko alentamalla tai nostamalla analyyttien pitoisuutta. Hemolyysi voi myös häiritä määritysmenetelmää aiheuttaen näin epäluotettavia tutkimustuloksia. Hemolyysin vaikutuksen eri määrityksiin voi tarkistaa erillisestä taulukosta Vetlabin käsikirjasta tai kotisivulta.

Näytteiden lähetys

Näytteitä lähetettäessä laboratorioon tutkittavaksi tulee ottaa huomioon näytteiden säilyvyys. Näytteiden kuljetukseen liittyviä ongelmia ovat pitkäaikaiset kuljetukset sekä lämpötilan vaihtelu kuljetuksen aikana. Näytteiden vuotaminen tai haihtuminen pakkauksista aiheuttaa muutoksia näytteen pitoisuuksiin ja näytemäärän riittämättömyyteen.

Eläinperäisten näytteiden lähetyksessä käytetään hyvälaatuisia pakkauksia, jotka kestävät kuljetuksen aiheuttamat iskut ja kuormitukset. Näyte tulee pakata tiiviiseen primaariastiaan, jotta näyte ei pääse valumaan näyteastian ulkopuolelle. Primaariastian lisäksi näyte tulee pakata sekundaaripakkaukseen, joka voi olla esimerkiksi tiivis muovipussi. Primaari- ja sekundaarinäytepakkauksen väliin tulee laittaa imeytysaine. Sekundaaripakkaus pakataan ulkopakkaukseen, joka uusien säännösten mukaan tulee olla kelta-mustaraidallinen pahvinen laatikko. Näytteiden lähettäminen kelta-mustaraidallisessa lähetyspussissa poistuu käytännöstä.

Vetlabilla on omat näytteiden lähetysputket, joihin seerumi ja plasmanäytteet tulisi siirtää lähetystä varten. Muoviset EDTA-putket voi lähettää oikein pakattuna sellaisenaan. Vetlabin lähetysputket ovat muovisia, joten ne kestävät mahdollisia kuljetuksen aiheuttamia iskuja. Putkissa on kierrekorkit, jotka varmistavat, että näytettä ei pääse valumaan putken ulkopuolelle eikä näytteeseen pääse putken ulkopuolelta mitään. Näytteet pakataan Vetlabin kelta-mustaraidallisiin lähetyspakkauksiin ja toimitetaan postiin mahdollisimman pian näytteenotosta niin, että ne lähtevät eteenpäin saman päivän aikana. Näytepaketit voidaan varustaa pikatarralla, jolloin näytteet saapuvat Vetlabiin seuraavana aamuna. Perimme pikalähetyksistä postikuluja 5 euroa. Ilman pikatarraa näytepakettien saapuminen Vetlabiin vie yksi-kaksi vuorokautta.

 

blank
blankblank

IDEXX Laboratories Oy Vetlab  -  Peltokatu 16 C - 33100 TAMPERE  - puh: 010 387 4455  -  fax: (03) 2533 609  - vetlab(at)vetlab.fi
© 2014 Vetlab is an IDEXX Laboratories, Inc. company. All rights reserved. - Trival Oy  |  Terms of Use  |  Privacy Policy

blank